In English Auf Deutsch

Lempäälän luontaiskylpylä

est. 1926

Perinteisiä uotilaisia vesihoitoja on annettu maassamme jo lähes sadan vuoden ja neljän sukupolven ajan. Syyskuussa 2013 tuli kuluneeksi 150 vuotta Lempäälän Luontaiskylpylän perustajan, pastorska Augusta Uotin syntymästä. Hoitomenetelmän kehittäjä, fil. maist., pastori Juho Uoti syntyi Nakkilassa vuonna 1862. Hän julkaisi kirjansa "Kotiopas terveyden hoidossa" vuonna 1912.

Lempäälän Luontaiskylpylä aloitti toimintansa vuonna 1926. Ensimmäiset kymmenen vuotta pastorska Augusta Uoti johti Helsingistä käsin Lempäälän kylpylää ja muutamaa muuta Uotin hoitolaa (mm. Viipurissa, Turussa, Kotkassa, Haminassa ja Helsingissä). Sen jälkeen kylpylän johtajana toimi hänen poikansa Kauko Uoti (1898-1979), joka oli opiskellut lääketiedettä ja luontaislääketiedettä Saksassa ja Itävallassa ja valmistui vuonna 1933 naturopatian tohtoriksi New Yorkissa (The American School of Naturopathy) . Vuodesta 1981 lähtien kylpylän toiminnasta on vastannut sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Kirsti Uoti.

Uotilaisen hoitotavan keskeisiä elementtejä ovat erilaiset vaihtokylvyt, höyry- ja saunahoidot, valelut, kylmäpyyhehieronta ja käärehoidot. Juho Uotin esikuvana hoitomenetelmää kehittäessä olivat keskieurooppalaiset Kuhnen, Kneippin, Priessnitzin ja Schrothin luontaishoitomenetelmät.

Vesihoidot vaikuttavat verenkierron, aineenvaihdunnan ja hermoston välityksellä. Elimistön omia fysiologisia reaktioita hyväksi käyttäen vesiterapialla voidaan saada aikaan esim. rentouttava, virkistävä, rauhoittava tai kiihottava vaikutus. Hoitojen yhteydessä tarvitaan myös riittävästi lepoa. Tunnin lepo hoidon jälkeen tehostaa hoitojen suotuisaa vaikutusta.

Semivegetaristinen ruokavalio tukee vesihoitojen vaikutusta. Käytämme ruokavaliossa runsaasti kasviksia, maitotuotteita, kalaa ja lintua. Kylpylässä voi myös paastota. Erityisruokavaliot huolehditaan tarvittaessa. Kylpylään voi tulla paitsi hoitamaan terveyttä perinteisillä vesihoidoilla myös lomailemaan täysihoidossa tai viettämään juhlapyhiä.

1930-60-luvuilla kylpylä oli erityisesti taiteilijoiden suosiossa. Aikansa kuuluisuuksista kylpylävieraina olivat mm. Ilmari Kianto, Mika Waltari, Aaro Hellaakoski, Ture Bahne, Mikko Oinonen, Ture Junttu, Einari Vuorela, Emmi Jurkka. Viime mainittu kertoo muistelmissaan, että kerran kylpyhoitojen tervehdyttävän vaikutuksen todettuaan hän hoiti sittemmin kaikki vaivat Uotin hoidoilla.

Kylpylässä voi järjestää myös yksityistilaisuuksia. Jugend-tyylisen päärakennuksen ruokasaliin mahtuu noin 45 henkeä.

Ryhmien suosimaan iltapakettiin kuuluu buffet-iltapalan lisäksi ns. autuuspaketti (pää- ja hartiahieronta, vaihtokylpy, sauna ja käärehoito)